Tutkiva työskentelyote

Tutkiva työskentelyote

Oppiminen ja osaaminen tulevaisuudessa – opintojaksolla sovelletaan edelleen tutkivan oppimisen näkökulmaa. Lähdemme liikkeelle sinun omasta elämänkaarestasi ja täsmennämme sinun omien kokemuksiesi kautta niitä aiheita, joihin tarkemmin pysähdymme. Etsimme opettajuuden tukijalkoja.

Pidämme edelleen mielessä tutkivan oppimisen keskeiset ideat.

Seuraava kooste pohjautuu teokseen Hakkarainen, K., Lonka K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Porvoo: WSOY.

OPETUKSEN ANKKUROINTI TODELLISEEN ELÄMÄÄN:
Tutkivassa oppimisessa ongelmien ja asioiden sitominen aiempiin kokemuksiin ja tietoihin auttaa opiskelijoita ymmärtämään asioiden merkityksiä, sitoutumaan opiskeluun sekä motivoitumaan tutkivaan oppimisprosessiin. Myös tiedon soveltamisen oppiminen helpottuu.

ONGELMALÄHTÖISYYS OPPIMISESSA:
Uutta tietoa rakennetaan ratkaisemalla tieto-ongelmia, luomalla ja arvioimalla omia teorioita ja selityksiä. Opiskelijat asettavat itse itselleen ongelmia ratkaistavakseen. Tutkimusprosessi syvenee asteittain ratkottaessa pieniä osaongelmia ja niiden tuotettaessa niihin uutta tietoa. Prosessi vaatii useita tiedonhankintakierroksia ja pitkäjänteistä työskentelyä.

ASIOIDEN SELITTÄMINEN:
Opiskelijat luovat omia työskentelyteorioitaan (oletuksia, selityksiä, tulkintoja ja malleja) tutkimusmatkan kohteena olevista ilmiöistä. Yhteiseen pohdintaan ja tietoiseen tarkasteluun tuodaan omia vaistonvaraisia käsityksiä ja tulkintoja. Erityisesti on tärkeää tuoda esiin omia ennakkokäsityksiä ja oletuksia jo ennen kuin lähdetään hankkimaan uutta tietoa, jolloin uuden tiedon merkitys tulee paremmin esiin. Näitä keskusteluja on hyvä käydä keskustelualueella.

KRIITTINEN ARVIOINTI:
Portfolio-työskentelyn yhteydessä ja yhteisissä keskusteluissa opiskelijat arvioivat kriittisesti oman tutkimusprosessinsa edistymistä sekä asettavat uusia tavoitteita. Omia työskentelytottumuksia ja -teorioita peilataan tieteellisiin teorioihin sekä asetetaan uuden syventävän tiedon hankintaan liittyviä tavoitteita. Kriittinen arviointi edellyttää rakentavaa, tasa-arvoista vuorovaikutusta. Ajatukset ja ideat ovat tärkeämpiä kuin se, kuka niitä esittää. Uusien näkökulmien avaaminen ja asioiden kehittely on olennaista.

UUDEN TIEDON HANKKIMINEN:
Tutkimusprosessin tarkoituksena on uuden ymmärryksen ja tiedon synnyttäminen. Tietoa etsitään erilaisista tietolähteistä niitä kriittisesti arvioiden, tulkiten ja analysoiden. Selittävä, tieteellinen tieto on merkityksellistä, sillä se auttaa ymmärtämään ja selittämään ilmiöitä. Tavoitteena on asteittain yhä monimutkaistuvammat työskentelyteoriat, omista arkikäsityksistä luopuminen tarvittaessa sekä ilmiöön liittyvien merkityksellisten käsitteiden, mallien ja viitekehysten löytäminen.

ASIANTUNTIJUUDEN JAKAMINEN:
Tavoitteena on uusien ajatusten rakentaminen yhdessä muiden kanssa, käsitteellisten luomusten varassa etenevä kehitystyö sekä parhaiden kognitiivisten käytäntöjen testaaminen ja jäljittely. Tiedon kehittyminen on koko kurssin vastuulla. Tutkimusprosessin edistämisessä käytetään koko opiskelijajoukon yhteisiä älyllisiä resursseja. Verkko-opiskelussa keskustelutilat ovat tähän hyvä väline.