Ajatuksenkulusta ja merkityssisällöistä tiedusteleminen - taito ihmetellä ja tutkiskella!

Dialogi-partnereiden ajatuksenkulun avaaminen

	Opiskelijat ja opettaja tekevät dialogissa tarkentavia kysymyksiä, jolloin ajatuksenkulut ja siihen liittyvät merkityssisällöt tulevat näkyväksi oppijayhteisössä. Kysymykset vaikuttavat ongelman työstämiseen ja osaamisen kehittymiseen.
	Ajatuksenkulun avaaminen on luonteeltaan dynaamista. Se vie silloin opiskelijoita ja ongelmanratkaisua uusiin suuntiin. Opiskelijat tiedustelevat oppimisen kohteena olevista asioista toisiltaan omassa pienryhmässä ja vertaisryhmiltä, opettajalta sekä muilta asiantuntijoilta kohdennetusti tavoitteenaan ratkaista ongelma. He etsivät yhdessä yhteistä ymmärrystä oppijayhteisössä.

Opiskelijat jatkavat dialogia ihmetellen ja tutkiskellen, etsien uusia etenemisen ja ongelmanratkaisun polkuja. He kehittelevät keskeneräistä ajatuksenkulkuaan, liittävät oman osuutensa toisten tuottamaan aineistoon ja jatkavat keskustelua tarkoituksenmukaisesti. Näin he harjoittelevat tiedustelevaa ja tutkiskelevaa ihmettelyn taitoa ja löytävät uusia polkuja ja merkityssisältöjä dialogissa syntyneestä aineistosta.

Tiedusteleminen tarkoittaa sitä, että tehdään avoimia, etukäteisuskomuksista/-olettamuksista vapaita, puhtaita kysymyksiä ongelmanratkaisutilanteiden vaatimusten mukaan.

Esimerkkejä ajatuksenkulkua avaavista kysymyksistä:

Millainen on avoin, puhdas, tiedusteleva kysymys?

	Miten ajattelet...?
	Mihin perustuu...?
	Mitä tarkoittaa...?
	Mitä siitä seuraa...?
	Miten ymmärrät...?
	Mistä johtuu...?
	Mitä merkitystä...?
	Mitä sitten, jos...?
	Mihin tämä...liittyy?
	Miltä sinusta tuntuu...?
	Miten ajattelet tehdä tai toimia...?
	Millä tavalla selität…?
	Miten sinun mielestäsi…?
	Mikä tai millainen toiminta…?

	Avoin puhdas tiedusteleva kysymys alkaa jollakin kysymyssanalla (mitä, miten, mistä, mistä johtuu, milloin, minne...).
	Kysymys on selkeä ja lyhyt.
	Avoimeen puhtaaseen kysymykseen ei kuulu pitkiä johdatteluja ja esipuheita, vaan asiaan käydään suoraan ja ytimekkäästi, mutta kuitenkin hienotunteisesti. Näin tehdään sen vuoksi, että päästään toisen ajatusmaailmaan kiinni eikä kerralla käsitellä liian monia asioita.
	Tiedustelevilla kysymyksillä pyritään kohdentamaan ongelmanratkaisu riittävän pienelle alueelle kerrallaan oppimistilanteessa verkossa. Muuten asiat ja ajatukset karkaavat ja hajoavat liian moniin suuntiin ja verkkodialogi käy mahdottomaksi.

Tiedusteleminen verkossa käytännössä:

Avoimeen tiedusteluun dialogissa EIVÄT kuulu:

	Jotta oppimisessa päästään eteenpäin, opettajan on hyvä ymmärtää opiskelijoiden tarvitseman avun laatu ja luonne. Dialogiin kuuluva tiedustelemisen taito on keino päästä selville opiskelijoiden avun tarpeesta.
	Opiskelijat ja myös opettaja reagoivat osallistujien teksteihin tai muihin tuotoksiin ja avaa niiden sisältöä edelleen lisää avoimin puhtain kysymyksin. Kun opiskelijat tekevät oppijayhteisössä omaa ajatuksenkulkuaan näkyväksi verkossa, sillä on monenlaisia vaikutuksia osaamisen rakentamiseen.
	Tällöin toisaalta paljastuvat opiskelijoiden ajattelun ja siitä seuraavan toiminnan aukkokohdat ja toisaalta opiskelijat hyötyvät toistensa erilaisista näkökulmista ja ymmärryksestä asioiden käsittelyssä. On huomattava, että siitä jo oppii, kun tuo verkossa julki vertaisille ja opettajalle omaa ajatuksenkulkuaan ja toimintatapojaan.

Avoimeen tiedusteluun dialogissa eivät kuulu seuraavat toistuvasti käytännössä esiintyvät toimintatavat:

	Valmiita toimintaohjeita tai omia etukäteisolettamuksia ja kuvitelmia sisältävät suljetut kysymykset
	Omien ajatusten tai kokemusten kertominen
	Yleisten ohjeitten antaminen sekä
	Erilaiset tunteisiin vetoavat lohduttavat ja tukea antavat puheet.

Miksi tiedustelevat, avoimet kysymykset ovat toimivia?

Dialogisessa oppijayhteisössä myös vastataan toisen tiedusteluihin!

	Osallistujat tekevät kysymyksiä, joihin ei ole välttämättä valmiita vastauksia. Tämä eroaa selkeästi perinteisestä opetustilanteiden kysymys-vastausmenetelmästä, jossa esimerkiksi opettajalla on tavoiteltu vastaus mielessään.
	Yleensä kysymykset voidaan jakaa avoimiin ja suljettuihin. Kun kysytään avoimesti, annetut vastaukset voivat olla kysyjälle täysin yllättäviä ja ennalta arvaamattomia.
	Suljetut kysymykset sen sijaan tavoittelevat jotain määrättyä tietoa tai antavat vastaajalle mahdollisuuden joko-tai-tyyppisiin kyllä- tai ei-vastauksiin.
	Kun osallistuja kysyy dialogissa suljettuja kysymyksiä, hän tietää vastauksen usein jo etukäteen tai hän rajaa vastausta omaan näkökulmaansa.
	Avoimien kysymyksien avulla voidaan tiedustella toiselta faktoja tai kysyä hänen arvoistaan, tunteistaan, toimintatavoistaan ja käsityksistään. Avoimilla kysymyksillä voidaan pyytää selittämään ilmiöitä, toimintaperiaatteita ja syy-seuraussuhteita sekä tekemään analogioita, analyysejä ja synteesejä.
	Tiedustelevilla avoimilla kysymyksillä on näin huomattava dynaaminen merkitys asioiden syväsuuntautuneen käsittelyn lisäämisessä ja herättämisessä. Tiedusteleminen oppijayhteisössä tekee osallistujien ajatteluprosessin näkyväksi.

	Dialogissa oppijayhteisössä huolehditaan siitä, että kysymyksiin myös vastataan. Osallistujat pysyvät osaamisen rakentamisessa tietoisesti yhdessä asiassa kerrallaan, ja sen vuoksi he eivät ryntäile kysymyksestä toiseen.
	He käsittävät, että dialogi verkossa on vain johonkin tai joihinkin asioihin kerrallaan keskittynyttä ja luonteeltaan viipyvää. Osallistujat eivät heittele verkkoon kaikenlaisia mukaantuloja, vaan pysyvät ongelmanratkaisuteemassa riittävän pitkään dialogin aikana. He huolehtivat tästä asiasta tarkasti.
	Näin opiskelijat tutkivat, pohtivat ja kyseenalaistavat, ja sen ansiosta osaamista koskeva tutkiva ja luova ajattelu kehittyy vähitellen, askel askeleelta. Opiskelijat ihmettelevät ja kehittelevät asioita avoimesti ja hakevat mahdollisia uusia tapoja edetä ongelman työstämisessä tyyliin: ”Entä jos tehdään niin tai tehdään toisella tavalla, niin mitä siitä seuraa?” Vapaus tällaiseen tutkivaan ja luovaan työskentelyyn kehittyy oppijayhteisössä verkossa vähitellen.
	Kysyminen tiedustelumielessä ja kysymysten muotoileminen on olennainen osa osaamisen rakentamista dialogissa verkossa. Osallistujat harjoittelevat tätä taitoa tietoisesti oppijayhteisössä ja tiedostavat taidon merkityksen oppimiselle. He käsittävät, että on olennaista ottaa vastaan kaikkien osallistujien ymmärrys ja osaaminen ja mahdollisesti hyödyntää sitä ongelmanratkaisussa.

Esimerkkejä asioista ja tekemisen tavoitteista, joiden avaamisessa erityisesti avoimet kysymykset ovat käyttökelpoisia:

Faktat

Arvot

Toimintatavat

Käsitykset

Tunteet

Ilmiöt ja periaatteet

Syy-seuraussuhteet

Analogiat ja vertailut

Analyysit ja synteesit