Dialogi käytännössä /...

Dialogin vaikeita ja kriittisiä kohtia

© Helena Aarnio        © Jouni Enqvist   

Erityisen vaikeita ja kriittisiä kohtia dialogissa

 

Jokainen dialogi-prosessi on uniikki ja tilanteeseen sidoksissa, ja dialogin vaiheet muotoutuvat kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaan: uusien polkujen avaamisen määrä vaihtelee, avainlausumien määrä vaihtelee, tarvittavien kysymysten määrä, kohdennus ja sisältö vaihtelevat. Dialogissa osataan antaa ja ottaa vuoro,

osataan tulla sitoutuneesti mukaan, osataan olla tiedustelun kohteena ja tiedustelijoita, osataan ilmaista ja vastaanottaa avoimesti ja ilman kuvitelmia, hyväksytään keskeneräisyys, osataan pitää keskustelu fokusoituna ja ollaan taitavia avaamaan uusia polkuja dialogiin. Erityisen vaikeita ja kriittisiä ovat seuraavat kuusi kohtaa:

  

1. Minäkeskeisyydestä luopuminen toisen tekstin vastaanottamisvaiheessa, oman tärkeyden unohtaminen

 

 

 

2. Oma sisäinen puhe täytyy saada vaiennettua, kun omaan mieleen tehdään psykologista tilaa toisen kerronnalle

 

 

 

 

3. Avainlausumien eli kuumien sanojen valinta "objektiivisesti" ja tavoitteen suunnassa

 

 

 

 

4. Avoimien kysymysten muotoileminen lyhyiksi, ytimekkäiksi ja  kysymyssanalla alkaviksi, ilman pitkiä johdattelevia ehdotuksia

 

 

 

5.    Omalla vuorolla jatketaan siitä, mihin edellinen puheenvuoro on jäänyt ja käytetään täsmälleen samoja sanoja tai ilmaisuja, kun lähdetään kehittelemään asiaa eteenpäin. Niitä ei vaihdeta heti oman mielen mukaiseksi muuksi kerronnaksi.

 

    

 

 

6. Pidetään huolta siitä, ettei keskusteltavana olevan teeman käsittely katkea ja vaihdu liian aikaisin. Ongelmanratkaisussa huomataan, milloin on välisynteesin aika.

 

 

 

 

Dialogin liikkeellelähtö verkossa vaatii erityistä responsiivisuutta eli vastaanottamisen herkkyyttä toisen viestin sisältämille lausumille. Tämä tarkoittaa sitä, että aloitteen tekemiseen

 ja keskustelun jatkamiseen kohdallisesti täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Tässä asiassa ei voi olla liian huolellinen, koska kaikki jatkuu verkossa tämän kohdennuksen mukaan.

 

 

Lähde:

Aarnio, H., Enqvist, J. & Helenius, M. (toim.) 2002. Verkkopedagogiikan kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa: DIANA –toimintamalli. Opetushallitus, 45.