Dialogin käynnistyminen verkossa vaatii erityisesti responsiivisuutta eli vastaanottamisen herkkyyttä toisen lausumille. Tämä tarkoittaa sitä, että aloitteen tekemiseen ja keskustelun jatkamiseen kohdallisesti täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Kun keskustelukaveri verkossa tulee mukaan, kannattaa olla tarkkana, miten ja mihin hänen

 tekstissään/puheenvuorossaan kiinnittää huomiota. Tässä kohdassa kannattaa olla huolellinen ja pysähtyä toisen kerrontaan. Tässä kohdassa verkkokeskustelussa ei voi olla turhan huolellinen, koska kaikki sen jälkeen verkossa jatkuva suuntautuu tämän kohdennuksen mukaan.

Ole siis valppaana verkkokeskustelun etenemisessä ja suuntaamisessa. Se tapahtuu siten, että etsit toisen lausumasta mielestäsi tärkeitä, kuumia avainsanoja ja sen jälkeen lähdet tutkimaan toisen ajatuksenjuoksua mielestäsi asian etenemisen kannalta kriittisissä kohdissa. Tutkiminen ja tiedusteleminen vaatii omat taitonsa. Sinun tulee harjoituttaa taitoasi tehdä avoimia kysymyksiä, joiden esittämisen seurauksena sinulle avautuu toisen ajatusmaailmasta ehkä hyvinkin uusia, yllättäviä ja ymmärtämistä ja oppimista edesauttavia asioita.

Kun muotoilet kysymyksiä, muista käyttää samoja sanoja tai käsitteitä kuin kertoja. Näin et eksy hänen ajatuksenkulustaan vieraille poluille liian aikaisin. On aivan ennalta arvaamatonta, mitä sinun kulloinenkin tiedustelusi tuo tullessaan. Dialogin perättäisten puheenvuorojen tulisi seurata toisiaan loogisesti ja aina teemaa tai asiaa lisää syventäen ja syventäen. Puhutaan niin sanotusta progressiivisesta diskurssista, joka tarkoittaa osallistujien yhdessä kehittämää tietoa.

Aloitteen tekeminen vain jotakin ilmaisten on usein rohkea ja urhea askel verkkodialogissa ja siihen tulisi jokaisen dialogiin sen mukaisella "kunnioituksella" ja ilolla suhtautua. Edelleen avainsanojen tarkoituksenmukainen ja kohdallinen löytäminen ja puhtaiden, ennakkokäsityksistä vapaiden, tiedustelevien kysymysten muotoileminen vaatii tietoista harjoittelemista ja ponnistelua. Oppimiseen menee aikaa helposti vuosia,

eikä tuskaiselta tuntuvasta etenemisestä kannata masentua. On nimittäin todella vaativaa "vääntää" ajattelunsa kysymyksen muotoon ja vielä lisäksi puhdistaa kysymys kaikista olettamuksista. Kysymyssanalla tiedustelemisen aloittaminen on jo sinänsä sellainen vuorovaikutuksen skripti eli toimintatapa, jota ei ole ehkä omassa keskustelukäytännössään vuosien varrella paljoakaan harjoittanut.

Jos mietit, miten jatkaa dialogia kohdallisesti esiin nostetussa ajatuksessa pysyen, kannattaa vaikka toistaa toiselle sanatarkasti hänen kertomansa. Näin toinen huomaa, että olet pysähtynyt johonkin hänen kerronnassaan

ja sillä on silloin kuulijalle merkitystä. Aivan luonnollisestikin dialogikaveri jatkaa silloin ajatuksenkulkunsa kertomista ja näin saa taas uutta aineistoa esimerkiksi yhteiseen tiedon rakentamiseen.