![]() |
|
|
9.3.2002
Autenttisuus ja dialogi ovat avainsanoja, kun käytetään verkkoa ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa. Työelämästä nousevia todellisia, avoimia ja monisyisiä ongelmia ratkaistaan verkon kautta keskustellen. Ongelmanratkaisussa sovelletaan yhdessä ajattelemista, joka tapahtuu tasavertaisessa verkkodialogissa opiskelijoiden, ohjaajien ja asiantuntijoiden välillä. Tätä aihetta tutkineet FT Helena Aarnio ja FT Jouni Enqvist kertovat tässä esityksessä mistä on kysymys. He ovat julkaisseet tutkimuksen tulokset kahdessa kirjassa. Mitä on verkkopedagogiikka? Ei tarvita välttämättä erillistä käsitettä "verkkopedagogiikka".
Millainen oppimiskäsitys soveltuu verkko-opiskeluun? Verkko-oppimiseen eivät sovellu mitkä tahansa oppimiskäsitykset. Tärkeitä asioita ovat sosiaalisuus, yhteistoiminnallisuus ja konstruktiivisuus eli uuden osaamisen rakentaminen vanhan tietämyksen varaan.
Autenttisuus, mitä se on ja onko sitä? Autenttisuus tarkoittaa oikeiden työelämän ongelmien ratkaisemista.
Oppimisen "omistajuus" kehittyy autenttisuuden kautta.
Miten verkkodialogi onnistuu? Verkkodialogiin osallistuminen edellyttää erityisiä dialogitaitoja, jotka kyllä oppii harjoittelemalla.
Toiset henkilöt ovat verkossa osaamisen lähteitä, joten jokaisen tulee hallita kyselyn ja tiedustelemisen taidot.
Toimiva verkkodialogi edellyttää, että jokainen osallistuu. Pelkkä surffailu ja katselu ei hyödytä ketään.
Vaatiiko verkkodialogi erilaisia ilmaisutaitoja kuin tavallinen kommunikointi? Ei tarvita erityistä kirjallista lahjakkuutta. Toisaalta verbaalisesti heikko opiskelija saattaa olla erinomainen verkkodialogissa.
Millainen on toimiva dialoginen oppijayhteisö? Oppijayhteisö alkaa muotoutua, kun opitaan osallistumaan ja auttamaan toisia. Pallo ei aina kierräkään opettajan kautta, vaan vertaisopiskelijat avustavat toinen toisiaan.
Verkossa tarvitaan aito ja monimutkainen ongelma, joka edellyttää dialogia. Jokaiselle tarvitaan oma henkilökohtainen osuus, joka on hänen suorituksensa.
Millainen on opettajan rooli oppijayhteisössä? Opettajan pitää varmistaa, että ongelmanratkaisuprosessi toimii intensiivisesti. Jos prosessi tökkii on asiaan puututtava.
Opettajan on annettava todellista, rakentavaa palautetta verkkoyhteisön jäsenille. Tässä mielessä opettaja ei saa olla "tonttu".
Mikä on kehittämänne DIANA-mallin idea ja toimintaperiaatteet? Aloitetaan yhteisen perustan luomisella. Jokaisella on oltava samansuuntainen käsitys "dialogisen autenttisen oppimisen ideasta". Verkkoyhteisön kannattaa ensin valmentautua yhteistoimintaan, ja vasta sitten käydä käsiksi todellisten ongelmien ratkaisemiseen.
Ollaan todellisten ongelmien äärellä, ja työtapana on verkkodialogi. Opiskelijoiden tulee oppia kyselemään ja tiedustelemaan niitä asioita, joissa on aukkoja. Opettajan tulee antaa palautetta myös prosessin etenemisestä.
Lisätietoja: Aarnio & Enqvist 2001. Dialoginen oppiminen verkossa. DIANA-malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Opetushallitus, Helsinki. Aarnio & Enqvist & Helenius (toim.) 2002. Verkkopedagogiikan kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa. DIANA-toimintamalli. Opetushallitus, Helsinki. Kirjan kansi PowerPoint-esitys, joka on pidetty kirjan julkistamistilaisuudessa! DIANA-mallin kaaviokuva (851*873 pistettä) YLE/Opinportti: Helenan ja Jounin esitys IKT-2003 konferenssissa
Pohdittavaa: Käytätkö muita opiskelijoita, opettajaa, tutoria
tai muita asiantuntijoita oppimisessasi?
|
|||
|
9.3.2002 toimittanut Markku Kuivalahti |
![]() |
|