|
|
![]() |
|
|
|
25.9. 2003
"Verkko-oppiminen ei ole vielä löytänyt tietä kouluihin". Tutkija Liisa Ilomäki kertoo mistä on kyse. Kertoisitko ensin lyhyesti kuka olet? Olen Liisa Ilomäki, tutkija Helsingin yliopiston verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskuksesta.
Minkälainen työryhmä teillä on? Ryhmämme tärkein vahvuus on poikkitieteellisyys sekä suuri tieteellinen kunnianhimoisuus.
Minkälaisia ilmiöitä tutkit? Miten koulu muuttu kun se ottaa käyttöön tietotekniikkaa. Toinen tutkimuskohde on verkon oppimateriaalit, minkälaisia materiaalia tarvitaan oppimista varten.
Onko verkko-opetus jo löytänyt tiensä kouluihin? Ei varsinkaan yleissivistävissä kouluissa (peruskoulut ja toinen aste). Korkeakouluissa ollaan jo pidemmällä. Seurasimme 35 perusopetuksen oppituntia, ja huomasimme että verkon opetus on vielä pedagogisesti kehittymätöntä.
Oletko huomannut jotain selkeän myönteistä tietotekniikan opetuskäytöstä? Tietotekniikkaa parantaa oppituntien tunnelmaa. Se auttaa oppilaskeskeisemmän ja vuorovaikutuksellisemman ilmapiirin luomisessa.
Minkälaisia verkko-opetuksen syvemmän soveltamisen esteitä olet löytänyt? Ei ole yhtä vastausta. Tietokoneita ja laitteita on riittävästi, vaikka tietokoneet onkin joskus sijoitettu niin, ettei järkevä oppiminen ole mahdollista. Opettajien pedagoginen osaaminen ei ole riittävää eikä heillä ole tarpeeksi pedagogista tukea. Kyseessä on laajempi oppimisen ja koulukulttuurin muutos.
Onko opettajilla riittävät tietotekniset taidot? Kyllä. Opettajilla on hyvä tietotekniikan perustaidot, varsinkin tietoverkon ja sähköpostin suhteen.
Onko opettaminen tai koulumaailma muutoksien edessä? Kyllä, huomio pitäisi kiinnittää enemmän kouluyhteisöön yksittäisen opettajan tai yksittäisen luokan sijaan. Peräänkuulutan suurempaa yhteistyötä opettajien välille.
Mikä on koulun suurin haaste? Koulu on se paikka jossa oppilaat oppivat suhtautumaan tietoon. Koulun on vastattava kysymykseen mitä tieto on, miten sitä käytetään ja miten se syntyy?
Miten tämä tehtävä voitaisiin hoitaa? Otetaan huomioon tiedon syntytapa. Luodaan aktiivinen suhde tietoon.
Mitä opettajan pitää tulevaisuudessa osata? Yhteisöllistä työskentelyä kollegojen kanssa. Syvä sisällöllinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen on erittäin tärkeää. Ei voi opettaa elle itse osaa. Oppimistilanteiden organisointi, jopa uudenkin tekniikan mukaan on helpompaa, mikäli opettajalla on selkeät pedagogiset käsitykset. Opettajan työ on vaativaa ihmissuhdetyötä, siksi opettajan on oltava henkisesti tasapainoinen.
Minkälaista oppiminen ja opettaminen voisi olla 10 vuoden kuluttua? En usko mihinkään dramaattiseen muutokseen, mutta oppilaskeskeisten ja tietotekniikkaa, varsinkin tietoverkkoja vuorovaikutuksellisesti hyödyntävien oppimismenetelmien käyttö voisi olla pidemmällä. Samoin koulujen välinen yhteistyö. Pääpiirteissään uskon kehityksen jatkuvan nykyisellä linjalla.
Pohdittavaa: Pohdintatehtävä1: Pohdi oletko samaa mieltä Liisa Ilomäen
kanssa. Onko sinulla kokemuksia sellaisesta tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäytöstä, jossa olisi kyse uudenlaisesta, aktiivisesta
suhteesta tietoon.
Pohdintatehtävä2: Minkälainen on visio sinulla on oppimisesta
ja opettamisesta vuonna 2013?
|
|||
|
25.9.2003 toimittanut Antero Aunesluoma
|
|
|