|
|
|
|
|
|
MediaL
MediaL -projektin tavoitteena on luoda uusia käytänteitä työvoimakoulutuksen verkko-opiskeluun. Voisiko siis työvoimapoliittinen koulutus luopua "läsnäolopakosta" ja sitouttaa opiskelijan opiskelemaan verkon kautta. Millaisia ajatuksia ja kokemuksia, plussia ja epäilyksiä, Porin akk:ssa tätä suunnitellessa ja kokeillessa on saatu. Mikä MediaL projekti on? MediaL on projekti, jolla kokeillaan miten työvoimakoulutus sopii verkkoon. Kolmessa pilottikoulutuksessa on opinnot jaettu kolmeen osaan: 1/3 verkko-opetusta, 1/3 perinteistä luokkaopetusta ja 1/3 työssäoppimista. Projektiin kuuluu myös työvoimahallinnon ja opettajien koulutusta, jonka avulla he ymmärtävät ja osaavat markkinoida ja ohjata myös verkon välityksellä tapahtuvaa oppimista.
Miten on projektin tavoite aseteltu? Ensisijainen tavoite on saada verkon välityksellä tapahtuvaa opiskelua osaksi työvoimapoliittista koulutusta. Hyvät kokemukset verkkokoulutuksessa omaehtoisesta ja oppisopimuskoulutuksesta rohkaisevat tähän suuntaan ja nyt nämä pilottikoulutukset voivat olla silta vakituiseen käytäntöön myös työvoimakoulutuksissa.
Miten työvoimahallinto on suhtautunut projektiin ja perinteiseen vaatimukseen oppilaiden läsnäolosta? Porin työvoimatoimiston koulutusneuvonta on koko ajan hyvin positiivinen projektiin, eikä oikeastaan ole kyseenalaistettu sitä, ettäkö verkko-opiskelu olisi jotenkin helpompaa tai että oppilaat työnnettäisiin pois koululta verkkoon. Läsnäoloa seurataan luonnollisesti ja tarkastikin. Verkko-opiskelusta on verkossa seuranta lista, josta nähdään opiskelijoiden tehtävien palautusta ja niiden vaihetta ja arviointia. Tähän asti lista on ollut enemmän opettajan työkalu, eikä sitä ole vaadittu esitettäväksi läsnäolo mielessä. Aika äkkiä opettajakin pystyy aistimaan, jos homma ei jonkun osalta etene tai joku on poissa "luvattomilla teillä".
Työvoimakoulutukseen on liitetty kysymyksiä oppilaiden riittävästä motivaatiosta. Miltä nykyisten kokemusten valossa näyttää motivaatio MediaL projektissa? Tuntuma näistä nyt käynnissä olevasta kahdesta koulutuksesta on hyvä. Joskus kuulostaa, että oppilaat ovat vähän liiankin tunnollisia. Verkkotehtävien vastauksista näkee, että niihin on panostettu. Oppilaat ovat myös tietoisia, että he tekevät uraauurtavaa työtä verkkokoulutuksessa. Luumuilijoita ei porukassa ole, vaan kaikilla on halu saada ammatti.
Mitä tutkintoja MediaL projektissa on mukana ja miten oppilaiden valinnat tehtiin? Meillä on kolme eri pilottikoulutusta. Ensimmäinen on laitoshuoltajan ammattitutkinta ja nyt toinen maaliskuussa alkanut on tietokoneen AB-kortti tutkinto. Syksyllä on alkamassa levyseppä-hitsaajan perustutkinto. Valintaprosessi aloitettiin useilla infotilaisuuksilla, jotta opiskelijat tietävät hakuvaiheessa, että on kyse koulutuksesta, jossa osa opetuksesta tapahtuu verkon välityksellä. Hakijat haastateltiin; AB ajokorttitutkinnossa oli vaatimuksen A-kortin taidot. Muutoin haastatteluissa suurin merkitys oli motivaatiolla. Tieto sitä, minkälaiset ATK-taidot hakijalla oli ja onko tietokonetta käytössä kartoitettiin kyllä, mutta missään nimessä se ei ollut valintakriteerinä. Osa saattoi olla sellaisia, ettei ei ollut koskaan edes tietokonetta avannut.
Miten oppijoiden perusvalmiudet ja -mahdollisuudet verkko-oppimiseen varmistettiin? Koulutuksen alussa on oppijakso medialukutaidosta ja virtuaalioppimisen perehdytyspaketti, jotta opiskelijan tiedot ja taidot opiskella verkossa olisivat mahdollisimman hyvät. Tietokoneen omistaminen ei myöskään ollut este, esim. laitoshuoltajista kolmella ei ollut tietokonetta. Heille tarjottiin koululta mahdollisuutta lainata kone koululta, he itse järjestivät verkkoyhteyden koneeseen. Verkko- yhteyksiäkään ei mitenkään pakotettu; yksi halusikin tulla myös verkkoviikoilla tulla koululle opintojaan tekemään.
Millainen painotus projektissa on varsinaisen koulutuksen sekä työvoimaneuvojien ja kouluttajien perehdytyksen kesken? Projekti on seilannut positiivisissa tuulissa, mikään osa ei ole ollut erityistä huolta vaatinut painopiste. Opettajan, joka muuttuu perinteisestä luokkaopetuksesta verkkoon on vaatinut tukea tuohon kulttuurimuutokseen. Tähän annettu perehdytys oli kuitenkin lyhyt ja hyväksi verkko-opettajaksi kehittyminen vie runsaasti aikaa.
Koulutuksissa käytetty oppimisalusta on kehitetty PAKK:ssa itse; mitkä on ollut suunnittelun lähtökohdat? Meillä on talossa tietotekniikan opettaja, joka on kehitellyt omaa oppimisympäristöä verkkoon ja onkin kehittänyt sitä huimasti. Lähtökohtana on ollut, että se pyörisi oppilailla hyvin kevyenä, koska suurella osalla opiskelijoista on modeemiyhteys. Toisena lähtökohtana on ollut se, että ammatinopettajien olisi mahdollisimman helppo käyttää sitä. Millaisia kokemuksia tällä hetkellä projektista on? Ehdottomasti projektin tuloksista on varmasti antia laajempaan levikkiin. Uskomus siitä, että työvoimakoulutustakin voi verkossa toteuttaa on se pääilosanomamme. Samoin perehdytysmateriaalimme on varmasti sellainen, jota tullaan levittämään.
Onko oppijoiden kokemuksia tässä vaiheessa kerrottavana? Tapasin juuri laitoshuoltajiamme ja he olivat hyvin positiivisella mielellä. Toki heillä on hyvä työllisyystilanne joka sekin vaikuttaa. Soraääniäkin varmasti on, eikä se kaikille sovi yhtä hyvin. Tiukkaa itsekuriahan verkko-opiskelu vaatii.
Miten projekti tästä jatkuu? Projekti kestää vielä puolitoista vuotta, ehkä keväällä 2005 ollaan viisaampia ja ollaan saatu tuloksia kokemuksia jo päättyneistä opinnoista.
Lisätietoja:
Porin aikuiskoulutuskeskus www.poriakk.fi Pohdittavaa: Kenen pitäisi olla aloitteellinen, jotta MediaL:n tapainen
verkkokoulutus voisi tulla yleisemmäksi? |
|||
|
10.9.2004 toimittanut Jouni Palén
|
| sivun yläreunaan |
|
