|
|
|
Aloitussivulle |
![]() | ||||||
|
28.9.2004
Sjöblomit ovat pitkän linjan lammasihmisiä. Heillä on vuodesta 1982 lähtien ollut vaihteleva määrä lampaita. Tällä hetkellä uuhia on 80, minkä lisäksi tilalla on 40 lehmän lypsykarja. Vantaan Sotungissa sijaitseva tila on luomutuotannossa. Haastattelu tehtiin sateisena syyskuun päivänä, kun taaskaan ei ollut asiaa puimaan... Mitkä ovat suomenlampaan ja dorsetin hyviä/huonoja ominaisuuksia? Suomenlampaat ovat sikiäviä. Dorsetit
ovat hyviä emoja ja niiltä tulee maitoa paljon.
Miten kahden eri rodun, suomenlampaan ja dorsetin, ruokinta poikkeaa toisistaan? Rodut pitää ruokkia täysin erilailla. Suomenlammasta aletaan tunnuttaa noin kuukausi ennen poikimista. Dorsetia tunnutetaan vasta kun se on karitsoinut. Suomenlammas menee metsään paremmin ja syö vesakkoa paremmin. Dorset syö ruohon lyhyeksi. Dorset on hyvä korsirehun käyttäjä. Suomenlammas vaatii paljon viljaa ruokintaan. Lammastaloudessa on tärkeää, että ruokitaan niukasti silloin kun niin pitää ruokkia ja runsaasti kun on sen aika.
Mitä karitsoinnissa tulee ottaa huomioon kylmässä- ja lämpimässä pihatossa? Karitsoinnit mielellään lämpimässä lampolassa kevättalven kylmien öiden vuoksi. Kylmällä puolella karitsoinnit vasta huhtikuulla. Lämpölamppu on hyvä sekä kylmässä- että lämpimässä lampolassa.
Miten lampolan kuivikepohja pitää perustaa? Turvetta alle ja olkea päälle, aluksi 70-80 cm paksu kerros. Alustaa ei saisi koskaan päästää märäksi. Peti pitää saada palamaan, jolloin se pysyy kuivana ja on lämmin.
Miten ruokintapöytäratkaisuissa on otettava huomioon talven aikana nouseva kuivikepohja? Ruokintapöytien tulee olla irrallisia tai muuten nostettavia. Lampaalla on ehdottomasti oltava ruokintapöytä. Kaikkien lampaiden täytyy päästä yhtä aikaa syömään vilja-annoksensa.
Minkälaisia ongelmia lampolan ilmanvaihdon kanssa voi olla? Kosteus on lampaalle paha. Lammas viihtyy viileässä, mutta vetoakaan ei saisi olla. Katto ja seinät eivät saa itkeä. Lampolassa pitäisi olla raikas, viileä ilma.
Mitä lampaiden laitumelle laskussa on otettava huomioon? Ensimmäinen laidun tulisi olla puhdas. Lampaat pitää totuttaa useamman päivän ajan laidunruohoon. Lampaat pitäisi saada laumana pysymään koossa. Kovin aurinkoisena päivänä ei ole hyvä aloittaa laidunnusta.
Mitkä laidunkasvit sopivat lampaille? Valkoapila on hyvä, samoin nurminata. Niittynurmikka sopii myös, sekä mm. alsikeapila ja timotei. Monipuoliset seokset kasvavat erilaisinakin vuosina.
Milloin lampaiden madotus tulisi tehdä? Madotuksen voi tehdä silloin kun kaikki ovat poikineet, ja sitten kun ovat olleet laitumella 3-4 viikkoa. Jos on tarjota useampia puhtaita laidunlohkoja, madotus ei ole välttämätöntä. Kun on lämmintä ja märkää, ja vanhoja laitumia, niin silloin karitsat tulisi madottaa pari kertaa vuodessa.
Pysyykö lammas sähköaidan takana? Lammas pysyy melkein paremmin sähkön takana kuin verkon takana. Lampaalla langan täytyy olla alhaalla, minkä vuoksi aitojen alusten puhdistus on aika työlästä.
Mitä lammastuotteita tuotatte ja miten olette järjestäneet niiden markkinoinnin? Liha on tärkein tuote. Liha myydään lammasteurastamoon. Aikaisemmin lihaa markkinoitiin suoraan tilalta, ja ostajia oli ja olisi edelleenkin, mutta suoramyynti osoittautui työlääksi lehmämäärän lisääntyessä. Lampaat keritään kahdesti vuodessa, ja villasta kyllä saa kerintäpalkan. Villan kuljetus kannattaa kuitenkin järjestää suurempina erinä. Lisäksi muutamia jalostuseläimiä myydään vuosittain.
Onko risteytysten käytössä löydettävissä hyötyjä? Vaatii jämäkkyyttä, kun tilalla on useita rotuja. Pitää suunnitella, miten niitä hoidetaan. Antoisaa työtä, mutta vaatii perehtymistä. Risteytysten käytössä on löydettävissä hyötyä. Vaatii isot puitteet, jos tilalla jalostetaan rotuja ja on vielä risteytyksiä. Jokaisella rodulla on omat hyvät puolensa.
Suomenlammas ja EUROP-luokitus? On hyvä muistaa, että suomenlammas tekee kolme karitsaa ja saadaan kuusi paistia. Kaikki liharodut tekee vain 1-2 karitsaa, ja saadaan 2-4 paistia.
Kuinka usein lampaat keritään? Kannattaako lampaat keritä itse vai käyttää ammattikeritsijää? Suomenlampaat keritään kaksi kertaa vuodessa, liharoduilla riittää kerran vuodessa. Oman väen kesken päästään kerinnässä kuuteen lampaaseen tunnissa. Villasta maksetaan laadun mukaan. Villa kannattaa lajitella jo tilalla. Ammattikeritsijä kannattaa ottaa ensimmäisellä kerralla ja opetella itse pikku hiljaa.
Mitä mieltä olette lammastalouden kannattavuudesta? Paljonko lampaita tarvitaan kohtuulliseen toimeentuloon? Eläinmäärä on hyvin tilakohtainen asia. Jotka elää pelkällä lammastaloudella, markkinoivat tuotteensa itse. Lammastalous tukee joka tapauksessa tilan kokonaistaloutta.
Kuinka terveitä lampaat yleensä ovat? Ruokintaperäisiä sairauksia on harvoin. Poikimisaika saattaa tuoda ongelmia. Karitsointiavun lampuri yleensä oppii itse. Maedi-visna ja scrapie tarkastuksia varten eläinlääkäri käy ottamassa näytteitä.
Onko lammaskoirasta apua hoitotyössä? Koira on hyvä apu ja seura. Myös talveksi tulee järjestää koiralle töitä, koska lammaskoira on hyvin aktiivinen.
Miten lammastalous onnistuu näin taajaman tuntumassa? Ongelmia ei ole ollut. Monet silmäparit on vain hyvä asia. Ei ole mikään este ottaa eläimiä, jos on naapureita. Ihmiset suhtautuvat yleensä positiivisesti eläimiin. Pientä kunnioitusta puolin ja toisin.
Onko lammastarkkailuun kuulumisesta vastaavaa hyötyä? Ilman muuta. Muisti ei riitä, ja vaakaa ei mikään korvaa. Eläimiä täytyy pystyä vertailemaan keskenään, että mentäisiin parempaa kohti ja huomaisi omat virheensäkin. Lampaiden suvut pysyvät selvillä, ja tarkkailu on hyvä pohja vaadittavalle byrokratialle.
Perinnebiotooppien hoito on yksi EU:n erityistukimuoto. Tuen ehdot eivät kuitenkaan salli, että peltolaidun ulottuu metsän puolelle, mikä tilallakin on koettu ongelmalliseksi. Omaksi iloksikin voi laittaa maisemaa komeaksi. Metsässä olisi paljon syömistä.
| |||
|
2.10.2004 toimittanut Sakari Alasuutari |