Opiskelumateriaalin tekijä:
Sakari Alasuutari
 

 



Valkoinen suomenlammas

 

Musta suomenlammas

 

ADOPTOI LAMMAS !

 

 

Oxford down -pässi

 

Texel-pässi "pussihousuineen"

 

Rygja-pässi

 

 

 

 

 

Kotimaisia lammasyhdistyksiä:

Suomen Lammasyhdistys r.y.
Maatiaislampaat r.y.
Suomen Texel yhdistys

 

Lampaiden kasvatuksen ympäristövaikutuksista:
"Suomenlammas on kekelammas"

 

 

 

 

 

Euroopan nuorten viljelijöiden neuvosto CEJA on laatinut oppimateriaalin 9-11 -vuotiaille. Paketti sisältää kuusi kirjasta, jotka käsittelevät mm. lammasta

 

 

 

 

Lampaiden lisääntyminen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Kuuntele lampurin ajatuksia eri roduista ja risteytyksistä.

 

Lammasta ja vuohta pidetään ensimmäisinä ihmisen kesyttäminä tuotantoeläiminä. Lammas kesytettiin nykyisen Iranin alueella n. 10 000 vuotta sitten. Pohjoismaihin lammas saapui n. 6000 vuotta sitten. Suomessa lammasta on pidetty kotieläimenä kivikaudesta alkaen.

Vuosisatojen kuluessa ihminen on jalostanut suuren joukon erilaisia lammasrotuja. Jalostuksen perustana on ollut mm. villantuotanto, lihantuotanto, maidontuotanto ja turkikset.

Lampaasta tunnetaan satoja eri rotuja. Pohjois-Euroopassakin eri rotuja on kymmeniä. Viime vuosikymmenien maatalouden ja kansainvälisen kaupan muutoksilla on ollut epäsuotuisa vaikutus vuosituhansien aikana kehittyneeseen rotujen monimuotoisuuteen. Pohjolan lammasrotujen geenivarojen säilyttämiseksi on Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa koottu spermageenipankkia. Rotujen välisiä eroja on tieteellisesti arvioitu mm. rotujen suojelullisen arvon määrittämiseksi.

Suomessa on lammastarkkailun mukaan käytössä eri rotuja seuraavasti.

Rotujakautuma (uuhet):

 
v.2000
v.2001
v.2002
Suomenlammas
59 %
57 %
60 %
Texel
6 %
6 %
6 %
Oxford down
3 %
4 %
3 %
Rygja
0,6 %
0,8 %
0,5 %
Dorset
0,4 %
0,5 %
0,5 %
Shropshire
-
-
-
Ahv.lammas
0,02 %
0,3 %
0,7 %
Ruots.turkisl.
-
0,01 %
0,01 %
Eriast.rist.
30 %
30 %
28 %
Rotu puuttuu
0,9 %
0,8 %
0,7 %
Yht.
100 %
100 %
100 %

 

Rotujakautuma (pässit):

 
v.2000
v.2001
v.2002
Suomenlammas
60 %
55 %
57 %
Texel
19,8 %
25,6 %
25 %
Oxford down
10,9 %
10,6%
7,7 %
Rygja
0,6 %
0,8 %
0,5 %
Dorset
0,4 %
2,4 %
3,1 %
Shropshire
0,2 %
0,2 %
0,2 %
Ahv.lammas
0,2 %
0,4 %
1,5 %
Ruots.turkisl.
-
-
-
Eriast.rist.
3,2 %
2,6 %
3,3 %
Rotu puuttuu
1,1 %
1,2 %
0,2 %
Yht.
100 %
100 %
100 %

Yleisin lammasrotumme on edelleen suomenlammas. Sen lisäksi maassamme on puhtaana seuraavia liharotuja: texeliä, oxford downia, rygjaa ja dorsetia.

Suurin osa suomenlampaista on valkoisia, mutta rodusta on myös musta, ruskea ja harmaa värityyppi. Näistä harmaa ns. Kainuun harmas on erittäin uhanalainen. 

EU:n tulkinnan mukaan Kainuunharmaat lampaat (aiemmin harmaat suomenlampaat) katsotaan eri roduiksi kuin suomenlampaat.

Alkuperäisroduiksi (alkuperäisrotutuki) lasketaan suomenlammas, saaristolammas eli Ahvenanmaan lammas ja kainuunharmaa lammas.

Suomenlammasta on sen hyvien hedelmällisyysominaisuuksien vuoksi viety yli 40 maahan. 

 

Risteytykset

Risteyttämisen tavoitteena on tuottaa taloudellisesti edullisia tuotantoeläimiä.

Esimerkiksi suomenlampaan ja texelin risteyttämisen tavoitteena on näiden hyvien ominaisuuksien yhdistäminen ja heteroosin hyväksikäyttö.

Käyttöeläinristeytys:

F1-polvi :  teuraaksi
F1-polvi :  emolampaiksi ;  F2 : teuraaksi
F2-polven isänä mahd. 3. rotu

Esim. sl x T, 3. rotu Ox.d.

Jatkuva risteytys ( = rotaatio):

S x T  :  S♀ x T♂

TS x S :  R♀ x S♂
 
ST x T :  R♀ x T♂

jne.

Synteettiset rodut:
Rotujen ominaisuuksia yhdistellään tuotanto-, sopeutumiskyky- ja markkinatilannevaatimusten mukaan. Ei edellytä alkuperäisrotujen ylläpitoa.

 

Risteytystoiminnalla ei tähdätä eläinaineksen geneettisen tason nostamiseen samassa mielessä kuin jalostusvalinnalla.

 

Ruskea suomenlammas

 

 

 

 

Harmaa suomenlammas

 

 

 

Dorsetit voivat karitsoida
ympäri vuoden

 

Dorsettia esiintyy sarvellisenakin.

 

 

Lammas-sanastoa
eri kielillä!

 

 

 

 

 

 

Heteroosi = kahden geneettisesti erilaisen populaation risteytyksestä syntyneet jälkeläiset  ovat vanhempiensa keskiarvoa parempia
(tai toinen määritelmä: parempia kuin parempi vanhempaispopulaatio)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opiskele ahkerasti, mutta varo ettei käy näin! ;-)

 

 

 

 

 


Pohdittavaksi:

1. Miksi eri rotuja tarvitaan?
2. Uusista roduista puhtia Suomen lammastalouteen?
3. Risteytysten käytön kannattavuus?

 

 WebCT (tunnus)

Tästä pääset testaamaan oppimaasi, ja keskustelemaan aiheesta toisten kanssa