TVT-tiimin kotisivulle Muut sanastot		Tieto- ja viestintätekniikan tiimin sanakirja
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
	Termi	Selitys	Lähde ja lisätiedot

	Aikuiskoulutus	Aikuisille järjestettävää perustutkinto-opetusta, tutkintoon kuuluvien opintojen avointa tarjontaa (esim. avoin yliopisto), näyttötutkintoihin valmentavaa koulutusta, ammattitaitoa uudistavaa, laajentavaa ja syventävää lisä- ja täydennyskoulutusta, kansalaistaitoihin valmentavia ja yhteiskunnallisia opintoja tai puhtaasti harrastuksellista tietojen ja taitojen kartuttamista.	Opetusministeriö
	Ammatillinen koulutus	Ammatillista peruskoulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää 3 vuotta, ja opetusta annetaan monialaisissa tai erikoistuneissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tuottaa kelpoisuuden kaikkeen korkea-asteen koulutukseen.	Opetushallitus
	Ammatillinen perustutkinto	Ammatilliset perustutkinnot ovat perusopetuksen oppimäärälle rakentuvia kolmivuotisia tutkintoja. Myös ylioppilaat voivat suorittaa samoja ammatillisia tutkintoja - heidän opiskeluaikansa vaihtelee kahdesta vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona.	Opetusministeriö
	Ammattikorkeakoulu	Ammattikorkeakoulut (amk) ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään. Niissä suoritettavat tutkinnot ovat ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kouluttaa ammatillisia asiantuntijoita työelämän ja sen kehittämisen tehtäviin.	Opetusministeriö
	Animaatio	Asian esittäminen liikkuvan kuvan avulla. Animaatiossa voidaan tahdistaa ajallisesti grafiikkaa, kuvia, videota ja ääntä. Tavoitteena on esimerkiksi havainnollistaa, elävöittää tai hauskuuttaa esitystä.	Markku Kuivalahti
	Autenttinen	Todellinen, oikea, aito tai väärentämätön.	Aarnio, H., Enqvist, J. @ Helenius, M. (toim.) 2002. Verkkopedagogiikan kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa.
	Avoin oppimisympäristö	Oppimisprosessin tai sisällön kannalta avoin oppimisympäristö siten, että oppijat voivat tuottaa uusia sisältöjä ja harjoituksia, toimia yhteisöllisesti tiedonrakentelussa, kommentoida ja keskustella. Oppiminen on ajasta ja paikasta riippumatonta.	Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.
		Opiskelijalla on mahdollisuus valita ne työtavat, välineet ja materiaalit, jotka auttavat häntä parhaiten ymmärtämään opiskelemansa kokonaisuuden. Avoin oppimisympäristö palvelee myös spontaania oheisoppimista.	Meisalo, V.& Sutinen, E. & Tarhio, J. 2000. Modernit oppimisympäristöt.
	DIANA	Dialogical Authentic Netlearning Activity Verkossa oppimisen toimintamalli, jonka 4 kulmakiveä ovat: A. Yhteisen perustan luominen oppimiselle verkossa B. Verkossa oppimisen autenttinen eteneminen C. Verkossa oppimisen dialogiset toimintatavat D. Oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen.	Aarnio, H., Enqvist, J. @ Helenius, M. (toim.) 2002. Verkkopedagogiikan kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa.
	Didaktiika	Tiede, joka tutkii opetusta ja pyrkii löytämään oppimiselle lainalaisuuksia. Se on myös käytännön opetustilanteen oppimisprosessin ohjausta. Didaktiikka on osa laajempaa pedagogiikan käsitettä.	Mika Laaksonen
	Digitaalinen	Numeromuodossa oleva, tietokoneen sisäisessä esitystapana binäärisenä (nollina ja ykkösinä) esitetty data, joka voi olla tekstiä, kuvaa, videota, ääntä jne.	Markku Kuivalahti
	DVD (Digital Versatile Disk)	Standardi elokuvien digitaaliselle tallentamiselle. Sopii korkealaatuisen videon, äänen ja muiden tiedostojen tallentamiseen. DVD-levyllä on kaksi tallennuskerrosta kummallakin puolella levyä, ja tallennuskapasiteetti on yhteensä 17 Gtavua. CD-tasoista musiikkia mahtuu 7,5 tuntia ja hyvän laatuista videota n. 3 tuntia kumallekin puolelle levyä. Tallentavia DVD-asema on markkinoilla, mutta standardit eivät ole vielä vakiintuneet.	Jarmo Levy 2001. Digitaalinen videoeditointi.
	ECTS	European Credit Transfer System Eurooppalainen opintojen kertymisjärjestelmä, jossa 1 työvuosi vastaa 60 pistettä (=1,5 suomalaista opintoviikkoa). Tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden liikkuvuutta ja opintojen vertailtavuutta. Tulevaisuudessa ECTS-pisteitä tullaan keräämään myös tutkinnon suorittamisen jälkeen.	YLE
	Extranet	Jonkin organisaation (yrityksen, koulun, viraston) sisäinen tietokoneverkko, jonne palomuuri estää luvattoman pääsyn maailmanlaajuisesta Internetistä. Sinne pääsevät ulkopuolelta kuitenkin tietyt sidosryhmät, kuten alihankkijat, toimittajat jne.	Markku Kuivalahti
	FAQ	Frequently asked questions. Oppimateriaalissa tai oppimisalustalla oleva lista, josta löytyy vastaukset usein esiintyviin kysymyksiin.	Markku Kuivalahti
	Etälukio	Opetushallituksen ja Yleisradion yhteinen etäopiskelun kehittämisprojekti. Vuosina 2000 - 2004 toteutettavaan kansalliseen hankkeeseen osallistuu 86 oppilaitosta.	Opetushallitus
	Etäopiskelu	Aikaisemmin kirjekursseja sekä radion ja tv:n opetusohjelmia. Nykyään etäopiskeluun kuuluu usein verkkopohjaiset oppimisympäristöt, oppimisalustat, kommunikointi verkon kautta, audio- ja videoneuvottelut jne. Eri menetelmiä voidaan käyttää tarpeen mukaan toisiaan ja perinteistä lähiopetusta täydentämässä ja tukemassa.	Verkkotutor/Päivi Mäkinen eOppimiskeskus/e-Aapinen
	Hiljainen tieto	Tacit knowledge Michael Polanyin mukaan kaiken tiedon pohjalla on hiljainen tieto, jossa jaettu ja eksplikoitu tieto sekoittuu yksilön ainutlaatuisiin kokemuksiin. Näin tiedolla on aina kaksi ulottuvuutta, kohdennettu tieto eli tietämisen kohde(knowledge) ja hiljainen tieto välineenä tuon kohteen käsittelyyn (knowing). Hiljainen tieto on syvällisesti kiinnittynyt yksilön toimintaan ja kokemuksiin sekä hänen arvoihinsa ja tunteisiinsa. Hiljaisen tiedon haltuunottamisen keinot ovat pitkälti mallioppimisen keinoja: jäljittelyä, identifioimista ja tekemällä oppimista.	Tulevaisuusvaliokunta, teknologian arviointeja 6, Avauksia tietämyksen hallintaan eOppimiskeskus/e-Aapinen
	HTML	Hypertext mark-up language. Kuvauskieli (ohjelmointikieli), jolla luodaan www-sivut. Tavallisesti käytetään www-editoria, joka tuottaa automaattisesti html-koodin sille annettujen määritysten mukaisesti.	Markku Kuivalahti Lisätietoja Internetix
	Hyperteksti ja -media	Tietokoneella tai verkossa olevaa tekstiä tai multimediaa (kuvia, ääntä, videoita, grafiikkaa), jossa elementtejä, sivuja ja oppimisaihioita on linkitetty toisiinsa. Hyperlinkit mahdollistavat siirtymät hiirellä klikkaamalla paikasta toiseen.	Markku Kuivalahti
	Internet	Maailmanlaajuinen miljoonien tietokoneiden muodostama verkkojen verkko, joka mahdollistaa kommunikoinnin eri koneiden välillä. Kehittynyt 1960-luvun Arpanet-verkosta. Perustuu TCP/IP-tiedonsiirtoprotokollaan ja koneet identifioivaan IP-osoitteeseen. Protokolla täytti vuonna 2002 20 vuotta, ja silloin Internetissä oli yli 162 miljoonaa palvelintietokonetta, joihin oli liitettynä valtava määrä työasemia. Käyttäjiä arvioitiin olevan yli 700 miljoonaa.	Markku Kuivalahti Lisätietoja: Funet Internet Software Consortion
	Intranet	Jonkin organisaation (yrityksen, koulun, viraston) sisäinen tietokoneverkko, jonne palomuuri estää luvattoman pääsyn maailmanlaajuisesta Internetistä.	Markku Kuivalahti
	IRC	Internet Relay Chat. Tosiaikainen Internetissä oleva jonkin aihepiirin keskustelualue tai -kanava, jossa kirjautuneet voivat vaihtaa ajatuksiaan kirjoittamalla omia repliikkejään. Keskustelu voi tapahtua omalla nimellä tai anonyymisti.	Markku Kuivalahti
	ISDN	Integrated services digital network. Puhelinverkon täysin digitaalinen yhteys käyttäjältä toiselle. Mahdollistaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman kirjautumisen verkkoon sekä nopeamman (64-128 k) tiedonsiirron.	Markku Kuivalahti Lisätietoja Internetix
	Konstruktivismi	Perustuu kognitiiviseen psykologiaan, jonka tutkimuskohteena ovat ihmisen sisäiset prosessit; ajattelu, muisti, havaitseminen jne. Sen keskeisenä ajatuksena on ihminen informaation käsittelijänä. Oppija rakentaa tietoa kokemustensa kautta, valikoi ja tulkitsee informaatiota sekä jäsentää uuden tiedon aikaisempiin tietoihinsa.	Lisätietoja: Europe 2020 Oulun yliopisto
		Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on tilannesidonnaista ja tapahtuu vuorovaikutuksessa. Ihminen oppii jatkuvasti, myös koulutustilanteiden ulkopuolella. Kokeilemisella, ongelmanratkaisulla, ajattelulla ja ymmärtämisellä on oppimisessa keskeinen merkitys. Konstruktivismin mukaan yksilöllä on olemassa itseohjautuvuuden, minän kasvun ja itsearvioinnin valmiudet, mutta hänen täytyy ensin oppia ne. Keskeiseksi asiaksi nouseekin näin ollen oppimaan oppimisen valmiuksien oppiminen.	Rauste-von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa - konstruktivismia käytännössä.
	Konteksti	Oppijan oma toiminta ja kokemus sekä tätä kokemusta muokkaava toimintaympäristö, tilanteet, merkitykset ja ajalliset ulottuvuudet, jotka luovat taustaa ja ennakoivat tulevaa.	Järvinen, A., Koivisto, T. @ Poikela, E. 2000. Oppimisen työssä ja työyhteisössä.
	Kontekstuaalinen oppiminen	Oppiminen, joka tapahtuu oikeassa tai simuloidussa, mutta mahdollisimman aidonkaltaisessa toimintaympäristössä, esimerkiksi työssä.	Kauppi, A. 1993. Teoksessa Kajanto, A. (toim.) Aikuisten oppimisen uudet muodot.
	Korkea-asteen koulutus	Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Yliopistoille on ominaista tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Ammattikorkeakoulut suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin.	Opetushallitus
	Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004	Visio: "Vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut."	Opetusministeriö
	Käyttöjärjestelmä	Tietokoneen tärkein ohjelma, joka ohjaa ja valvoo tietokoneen eri laitteita ja niissä suoritettavia ohjelmia sekä tietoja. Käyttöjärjestelmä ladataan keskusmuistiin automaattisesti koneen käynnistyessä. Suosituimmat käyttöjärjestelmät ovat Microsoftin Windows ja suomalaissyntyinen Linux.	Lisätietoja: Markku Kuivalahden materiaali
	LOM	Learning Object Metadata IEEE:n standardi, jolla kuvataan oppimisolioiden (learning objects) nimi, kieli, sisältö, tekijät jne. Metatieto sijaitsee yleensä erillisessä tietosysteemissä, josta on URL-linkki olion sijaintipaikkaan. Vrt. kirjojen luettelointi.	Markku Kuivalahti Lisätietoja: IEEE Lauri Kurkela
	Mentori	Senioriasemassa oleva, osaava ja kokenut henkilö, joka antaa ohjausta ja tukea kehityskykyisille ja -haluisille henkilöille. Vuorovaikutussuhde on avoin, luottava ja sitoutunut.	Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.
	Metakognitiiviset tiedot ja taidot	Tietoa ovat yksilön omien skeemojen, oppimisstrategioiden ja -prosessien tunteminen sekä tietoisuus erilaisten oppimistehtävien vaikeudesta ja vaativuudesta. Taitoa on käsitys itsestä oppijana tietyssä ongelmanratkaisuprosessissa.	Ruohotie, P. 1996. Kirjassa Honka, J. & Beairsto, B. New themes for vocational education. Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.
	MP3	MPEG-pakkaustekniikkan perustuva standardi, joka on kehitetty äänen ja videon pakkaamiseen pieneen tilaan tietokoneessa. MP3 on yleinen äänitiedostojen pakkaus- ja esitystapa.	Markku Kuivalahti
	MPEG (Moving Picture Experts Group)	MPEG on pakkausstandardi, jossa on useita tasoja. MPEG-1 on yleisin videoformaatti, joka on yleistynyt myös web-käyttöön. MPEG-2 on käytössä DVD-levyillä ja digitaalitelevisiossa. MPEG-4 soveltuu mm. pelien kuvansiirtoon mobiililaitteissa. MPEG-7 on interaktiivinen käyttöliittymä multimediaympäristöihin. MPEG-21 formaatti sisältää yksilönsuojan ja soveltuu mm. rahaliikenteeseen.	Jarmo Levy 2001. Digitaalinen videoeditointi.
	MPG	Streaming-tekniikkaan perustuva tiedostomuoto, joka on standardoitu. Streaming tarkoittaa, että Internetistä ladattavan videon katseleminen voidaan aloittaa vaikka tiedostosta on latautunut vasta osa.	Jarmo Levy 2001. Digitaalinen videoeditointi.
	Multimedia	Useita medioita (tekstiä, grafiikkaa, kuvaa, vidoita, ääntä, animaatioita) sisältävä kokonaisuus tietokoneella, jota on usein mahdollista katsella selainohjelman avulla Internet-verkossa. Aineiston elementit ja sivut on linkitetty toisiinsa. Vrt hypermedia.	Markku Kuivalahti
	Navigointi	Mahdollisuus siirtyä (oppi)materiaalin sisällä linkkejä pitkin paikasta toiseen oman valinnan mukaan. Linkitys voidaan tehdä internetissä myös toisilla palvelimilla oleviin www-aineistoihin. Navigointi tapahtuu normaalisti hiirellä klikkailemalla. Eksymisen ehkäisemiseksi voidaan laatia sisällysluetteloita ja -karttoja sekä siirtymäpainikkeita.	Markku Kuivalahti
	Näyttötutkinto	Näyttötutkinto on erityisesti aikuisväestöä varten suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Tiedot, taidot ja kokemus osoitetaan virallisesti hyväksytyissä tutkinnoissa, jotka muodostuvat ammattitaidon näytöistä. Työelämässä toimineet aikuiset voivat suorittaa näyttötutkintoina syvempää tai erikoistuneempaa ammattitaitoa edellyttäviä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Näihin valmistavaa koulutusta järjestetään oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena.	Opetusministeriö Opetushallitus
	Ohjaus	Vaikuttamisen keinot, joilla ohjaaja edistää oppijan oppimista: tapahtumiin reagointi, rohkaisu, konsultointi, arviointi, palautteen anto jne.	Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.
	Ohjausdialogi	Kommunikaatiomenetelmä, jossa edistetään oppijan oppimista. Se on tietoista ja tavoitteellista ajatustenvaihtoa ohjaajan ja ohjattavan välillä, jonka tarkoitus on opittavien asioiden ja kokemusten työstäminen ymmärtämisen saavuttamiseksi.	Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.
	Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO)	Problem Based Learning Ongelmalähtöisen oppimisen lähtökohta ei ole valmiiksi strukuturoitu oppiaines, vaan autenttinen ongelma, jonka kautta oppiaines valikoituu ja jäsentyy. Ongelman ratkaisuun voi olla useita tapoja tai strategioita. Ongelmanratkaisustrategioiden kehittyminen onkin ongelmalähtöisen oppimisen keskeinen tulos.	Virtuaaliyliopisto Teknillinen korkeakoulu: 7 askeleen menetelmä
	Ope.fi	Kolmetasoinen opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan osaamisen ja opetuskäyttön mittari, joka liittyy vuosille 2000-2004 määritettyyn koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaan.	Opetusministeriön strategiat
	Opintoviikko	Opiskelijan opiskeluunsa käyttämä yhden viikon eli 40 tunnin työpanos. Opintojaksojen pituus ja koko tutkinto mitataan opintoviikkoina. Vrt. eurooppalainen ECTS-pisteytysjärjestelmä.	Markku Kuivalahti
	Oppiminen	"Käyttäytymisessä havaittuja muutoksia". "Oppijan omasta aktiivisuudesta lähtevää intentionaalista toimintaa, joka perustuu todellisuuden ja oman itsensä väliselle vuorovaikutukselle ja onnistuessaan johtaa käyttäytymistä ohjaavien sisäisten mallien konstruktioihin."	Sirkka Hirsjärvi
	Oppimiskäsitys	Ymmärrys siitä, miten ihminen parhaiten oppii, mitä oppimisessa tapahtuu sekä mikä on oppijan ja opettajan rooli oppimistapahtumassa. Näkemykset ovat muuttuneet vuosikymmenien kuluessa. Esimerkkejä ovat behavioristinen, kognitiivinen, humanistinen, toimintateoreettinen ja konstruktivistinen oppimiskäsitys.	Markku Kuivalahti Lisätietoja: Silenti, M.&Valjento, M.&Brown, J.
	Oppimismenetelmä	Oppimiseen tähtäävän toiminnan käytänteet, säännöt, ohjeet, työtavat ja apuvälineet. Oppimismenetelmiä ovat esimerkiksi yhteisöllinen oppiminen, projektioppiminen, ongelmakeskeinen oppiminen, tutkiva oppiminen, työssä oppiminen, roolipeli, verkko-oppiminen, suggestopedia, Alexander-tekniikka, yritys ja erehdys, tekemällä oppiminen, leikki, simulaatio, Feldenkrais-menetelmä jne.	Markku Kuivalahti
	Oppimisobjekti, oppimisolio	Learning Object Digitaalisen oppimateriaalin itsenäinen osa (elementti, komponentti, moduuli), jota voidaan käyttää Legopalikan tapaan rakennettaessa uusia oppimisympäristöjä. Oppimisolio voi sisältää tekstiä, kuvaa, ääntä, videota, animaation, simulaation tai vastaavan. Tavoitteena on uudelleenkäyttää tehokkaasti materiaalia. Löytämisen helpottamiseksi oppimisoliot kuvataan metadatan (LOM) avulla.	Markku Kuivalahti Lisätietoja: Virtuaaliyliopisto Eduworks
	Oppimistehtävä	Keino saada oppija oppimaan uusia tietoja ja taitoja tehtävää työstämällä. Työstämisessä ohjataan oppijan havaintoja, tiedonprosessointia ja työskentelyä. Samalla edistetään metakognitiivisten ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä.	Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.
	Oppimisympäristö	Paikka tai yhteisö, jossa ihmisillä on käytössään erilaisia resursseja, joiden avulla he voivat oppia ymmärtämään erilaisia asioita ja kehittämään mielekkäitä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.	Wilson, B. G. 1996. Constructivist Learning Environments.
		Kokonaisuus, jossa oppiminen tapahtuu ja todellisuus hahmottuu. Oppimisympäristön tehtävä on tukea oppimista niin tietojen, taitojen, arvojen kuin asenteidenkin osalta. Oppimisympäristöön kuuluvat erilaiset opetusmateriaalit ja -välineet, opiskelija aktiivisena oppijana ja opettaja valmentajana.	Meisalo, V.& Sutinen, E. & Tarhio, J. 2000. Modernit oppimisympäristöt.
		Paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista.	Manninen, J. @ Pesonen, S. 1997. Uudet oppimisympäristöt. Aikuiskasvatus 17 (4).
		Aihe, alue tai kokonaisuus, jota on tarkoitus opiskella (sisältö) sekä opiskeluprosessiin varattu ulkoinen ympäristö (tilat, tietokoneet, verkot, ohjelmat, laitteet, materiaalit jne.)	Markku Kuivalahti
	Oppisopimuskoulutus	Oppisopimuskoulutus on sekä nuorille että aikuisille soveltuva joustava tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto työn ohessa. Työssä oppimista täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Koulutusaikaan ja koulutuksen sisältöön vaikuttavat opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus.	Opetushallitus
	Oppimisprosessi	Usean oppimistilanteen muodostama kokonaisuus, jonka aikana oppija saavuttaa halutun osaamisen ja tietämyksen. Tällainen kehittymisprosessi on kuin matka, joka vaatii kulkijaltaan aktiivista osallistumista. Hän on oman oppimisensa subjekti.	Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.
	Oppiva organisaatio	Organisaation toimintatapa, joka kannustaa yksilöitä ja tiimejä jatkuvaan oppimiseen ja työsuoritusten parantamiseen.	Ruohotie, P. 1996. Oppimalla osaamiseen ja menestykseen.
		Kollektiivisesti jaettu sisäinen tietoisuus ja sitä ohjaavat toimintamallit ja rutiinit.	Sarala & Sarala 1996. Oppiva organisaatio.
	Pedagogiikka	Menetelmätiede, jonka avulla pyritään tukemaan ja helpottamaan oppimista. Tutkii perinteisesti opetusmenetelmiä, mutta tulisi suunnata nykyisin oppimismenetelmiin.	Markku Kuivalahti
	Perusopetus	Perusopetus tarkoittaa yleissivistävää koulutusta koko ikäluokalle. Se on tarkoitettu lapsille seitsemännestä ikävuodesta kuudenteentoista ikävuoteen ja sen surottaminen peruskoulussa kestää yhdeksän vuotta. Peruskoulun suoritettuaan oppilas on suorittanut oppivelvollisuutensa.	Opetushallitus
	PHP	Laajasti käytetty ohjelmointikieli web-ympäristöjen tekoon. PHP-scriptikieli on liitettävissä HTML-kieleen, ja PHP-koodin erottaa HTML:ssä merkinnöillä <? ja ?>.	www.php.net Tutorial Sivut.net
	Plug-in	Selainohjelman laajennus, jonka avulla voidaan esittää multimediatiedostoja kuten ääntä tai videot. Selainlaajennuksia ovat esimerkiksi RealPlayer ja QuickTime.	Markku Kuivalahti Lisätietoja: Mikrobitti
	Portfolio	Tilanteesta ja käyttötarkoituksesta riippuen portfolio voi olla sisällön, tuloksen, välineen tai prosessin perusteella koottu aineisto (kansio, moniste, www-sivut jne.) Perusportfolio on eräänlainen työkansio suunnitelmia, tehtäviä ja kuvauksia, josta näyteportfolioon kerätään edustavat osat esimerkiksi työnhakua varten, kasvun portfoliossa analysoidaan omaa oppimista, arviointiportfoliossa esitetään valikoitu kokoelma henkilön töitä ammatillisen kehittymisen ja osaamisen arviointia varten.	Markku Kuivalahti Lisätietoja: Joensuun yliopisto, Anneli Niikko
	Projektioppiminen	Tarkoittaa suhteellisen pitkäkestoista, eri tiedonalojen osaamista integroivaa, mielekkäiden ongelmien ympärille rakentuvaa pienryhmässä tapahtuvaa oppimisprosessia, jonka tuloksena on yhteisesti valmistettu tietotuote	Helsingin yliopiston kirjasto
	Selainohjelma	Internetissä olevan materiaalin selaamiseen ja katselemiseen tarkoitettu ohjelma, jonka saa ilmaiseksi koneelleen. Käytetyimmät selaimet ovat Microsoftin Internet Explorer ja Netscapen Navigator.	Markku Kuivalahti
	Suomen koulutusjärjestelmä	Suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat koulutusreitit esiopetuksesta korkeakouluihin ja yliopistoihin asti.	Opetushallitus, kaaviokuva
	Synopsis	Alunperin elokuvan, mutta nyt myös Internet-verkkoon laadittavan opetusohjelman ideakäsikirjoitus. Synopsis on laajuudeltaan 1-2 sivua ja siinä kerrotaan esityksen runko, juoni ja eri mediaelementtien käyttöideat. Synopsiksen avulla idea esitellään tilaajalle, rahoittajalle tms.	Lisätietoja: Markku Kuivalahden materiaali
	Toisen asteen koulutus	Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot. Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon. Ammatillisten perustutkintojen päätavoitteena on ammatillinen osaaminen.	Opetushallitus
	Tutkintojen tunnustaminen	NRP, ENIC ja NARIC ovat kansainvälisiä tiedonvälitysverkostoja, joiden tehtävänä on edistää ulkomaisten tutkintojen tunnustamista. Suomen NRP ja Suomen ENIC/NARIC toimivat Opetushallituksen aikuiskoulutuksen linjalla.	Opetushallitus
	Tutkintotoimikunta	Jokaisella näyttötutkinnolla on valtakunnallinen tai alueellinen tutkintotoimikunta, jossa ovat edustettuina alan työntekijät ja työnantajat sekä opettajat ja yrittäjät. Työ-ja elinkeinoelämä osallistuu vahvasti näyttötutkintojen suunnitteluun toimeenpanoon ja arviointiin. Tutkintotoimikunnat sopivat mm. tutkintojen järjestämisistä ja antavat tutkintotodistuksen.	Opetushallitus
	Tutkiva oppiminen	Lähdetään avoimesti määritellystä ongelmasta, johon ei ole olemassa kaavamaista ratkaisua. Tieto rakennetaan sosiaalisesti ryhmässä ja tärkeätä on asiantuntijuuden jakaminen. Opettaja on tutorin tai valmentajan roolissa. Hän tukee ryhmätoimintaa sekä ymmärryksen ja tiedon etsinnän prosesseja. Opiskelijan tulee sitoutua asteittain syvenevään oppimisprosessiin.	Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen.
	Tutori	Opastaja ja tukija, joka auttaa ja kannustaa oppijaa oppimisprosessin eri vaiheissa.	Markku Kuivalahti
	URL-osoite	Uniform Resource Locator. Protokolla, jonka avulla kerrotaan sen palvelintietokoneen, www-kansion ja www-sivun osoite, jonne haluaan mennä selainohjelmalla. Esimerkiksi http://www.aokk.fi/info/	Markku Kuivalahti
	Yhteistoiminnallinen oppiminen	Pienryhmätyöskentelyssä opitaan tiedonhankinnan ja ongelmanratkaisun avulla järjestelmällisesti yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, arviointia ja pohdintaa - tiedon lisäksi. Sosiaalisilla vuorovaikutussuhteilla on oleellinen merkitys oppimisessa	Vygotsky, L. S. 1982. Ajattelu ja kieli. Lisätietoja: Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
	Verkko-opetus	Opetusta, jossa hyödynnetään verkkopohjaisia, avoimia oppimisympäristöjä. Se voi sisältää verkko-oppimisympäristössä työskentelyn lisäksi lähiopetusta, projektitöitä, työssäoppimista jne.	Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.
	Verkkopohjainen oppimisympäristö	Kokonaisuus, joka muodostuu hypertekstirakenteista, hypermediasta, linkeistä, keskustelualueista ja muista vuorovaikutuskanavista, erilaisista tietokannoista ja mahdollisesti vuorovaikutteisista sivuista.	Manninen, J. teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. 2000. Aikuiskoulutus verkossa: Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä.
	Virtuaaliammattikorkeakoulu	Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke, verkostokorkeakoulu, joka tuottaa ja tarjoaa kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä koulutuspalveluja. Virtuaaliammattikorkeakouluhankkeen tavoitteena on koota yhteen ammattikorkeakoulut ja muut keskeiset toimijat kehittämään ja toteuttamaan asuin- ja opiskelupaikasta riippumattomia, nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen verkko-opiskelujärjestelmiä, jotka perustuvat monimuotoiseen etäopiskeluun sekä kehittämään uusia, pedagogisesti ja sisällöllisesti laadukkaita oppimisympäristöjä.	Opetusministeriö
	Virtuaalikoulu	Virtuaalikoulun ydin on käyttöliittymä, portaali, joka tarjoaa opiskelumoduuleja, kursseja ja muita opiskelupaketteja sekä koulumuodoittain ja opetussuunnitelmien mukaisesti jäsennettyä oppimateriaalia, virtuaalikoulun tarvitsemia vuorovaikutteisia valtakunnallisia ohjaus- ja neuvonta- tuki- ja opettajankoulutuspalveluja ja toimii hyvien käytänteiden levittäjänä.	Opetusministeriö
	Virtuaalinen	Todellisuutta jäljittelevä, simuloitu tilanne tai tapahtuma. Tarkoittaa usein Internet-verkossa olevaa, kuten virtuaalikoulu, -amk ja -yliopisto.	Markku Kuivalahti
	Virtuaaliyliopisto	Virtuaaliyliopistossa opiskelija voi suorittaa tutkintoonsa liittyviä opintoja. Opiskelija on edelleenkin kirjoilla omassa yliopistossaan, johon hänet on hyväksytty ja tutkintonsa opiskelija saa omalta yliopistoltaan. Laadukkaan monimuoto-opetuksen lisäksi panostetaan verkkojen kautta tapahtuvaan tiedon ja osaamisen levittämiseen niin, että se on helposti löydettävissä. Perus- ja jatko-opetuksen lisäksi virtuaaliyliopisto tarjoaa myös avointa yliopisto-opetusta ja täydennyskoulutusta, joten kyseessä on elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen entistä laajemmille kohderyhmille.	Opetusministeriö
	WAV	Äänitiedostojen tarkennin, joka merkitsee, että ääni on alkuperäisessä pakkaamattomassa muodossa.	Markku Kuivalahti
	World wide web, www	Internetissä oleva järjestelmä, jossa toisiinsa liitetyissä palvelintietokoneissa olevia www-sivustoja ja niiden sivuja päästään lukemaan selainohjelman avulla. Sivut tunnistetaan URL-osoitteen avulla.	Markku Kuivalahti Lisätietoja Internetix
	Yhteistoiminnallinen oppiminen	Oppiminen tapahtuu ryhmä- ja projektitöissä. Samalla opitaan vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja, yhteistyötä, yhteisvastuuta, toisten auttamista, dialogia ja jaettua osaamista.
	Yliopisto	Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää yleensä kolme vuotta ja ylemmän yleensä viisi vuotta. Yliopistolaitos muodostuu monitieteisistä yliopistoista ja erikoistuneista tiede- ja taidekorkeakouluista, joita myös kutsutaan yliopistoiksi. Suomessa on 20 yliopistoa.	Opetushallitus