Näyttötutkinto on erityisesti aikuisväestöä varten suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Ammattitaidon voi osoittaa näytöillä riippumatta siitä, millä tavoin osaaminen on hankittu: työssä, harrastuksissa, opiskelemalla. Näyttötutkinnon suorittajalta edellytetään laaja-alaista osaamista, ammatin eri osa-alueiden hallintaa. Tutkinnon suorittajan työkokemus on kuitenkin varsin usein karttunut teolliselle yhteiskunnalle tyypillisistä osittuneista työtehtävistä. Osaamisen syventäminen ja laajentaminen tutkintoon valmistavassa koulutuksessa, henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan, onkin usein tarpeen.

Sivun alkuun

Ammattitutkintojärjestelmä toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta.

Maahanmuuttajien erityistarpeet niin valmistavassa koulutuksessa kuin näytöissäkin on huomioitava.

Osaaminen näytetään kunkin ammattialan normaaleissa työympäristöissä ja -olosuhteissa.

Joissakin tapauksissa näytön järjestäminen oppilaitosympäristössä on perusteltua. Suuri osa yrityksistämme on varsin pieniä. Useissa yrityksissä normaalien työtehtävien yhteydessä on mahdollista näyttää vain tietyt tutkinnon osa-alueet. Oppilaitosympäristössä saattaa olla mahdollista käyttää nykyaikaisempia työmenetelmiä ja -välineitä kuin yksittäisessä työpaikassa. Oppilaitokset hyötyvät näyttötutkintotoiminnasta monin tavoin: tutkinnon suorittajat tarvitsevat apulaisia näytön eri vaiheissa, mikä tarjoaa mahtavan oppimistilanteen tutkintoon valmistautuvalle opiskelijalle.

Oppilaitos hyötyy näyttötutkintotoiminnasta monin tavoin: työelämäsuhteet ja yhteistyö yritysten kanssa syvenee.

Oppilaitoksessa on mahdollista simuloida vaikkapa toimistoa muistuttavaa näyttöympäristöä.

Vaikka näyttö annetaankin normaalien työtehtävien yhteydessä, näyttötilanne ja osaamisen arvioiminen saattavat aiheuttaa näytöstä suoriutumiseen vaikuttavaa jännitystä. Näyttöjen suunnittelussa onkin syytä kiinnittää huomiota näyttötilanteiden ja -ympäristöjen luontevuuteen. Ammattitaitoinen arvioija pystyy kannustavalla palautteella luomaan ilmapiirin, jossa huippusuoritukset ovat mahdollisia. Toisaalta jatkuva virheiden etsintä voi helposti johtaa näytön epäonnistumiseen.

Osaaminen näytetään todellisissa työolosuhteissa tehden kyseiseen ammattiin kuuluvia normaaleja työtehtäviä. Kirjalliset, tietopuoliset kokeet saattavat olla perusteltuja tapauksissa, joissa näytön materiaalikustannukset ovat korkeat, ja halutaan ennakolta varmistaa näytön suorittajan tiedot kyseisestä työtehtävästä.

Näyttötehtävä annetaan tavalla, joka vastaa normaalia työtilannetta.

Osa työtehtävistä on yksilötehtäviä.

Jotkut työtehtävät tehdään työpareittain.

Osa työtehtävistä tehdään työryhmissä (tiimeissä).

Näyttötehtävät ovat kokonaisia työtehtäviä, jotka ovat asettelultaan ongelmanratkaisuja. Näyttöön liittyy näin ollen oman toiminnan suunnittelu, tiedonhankinta, yhteistyö työyhteisön muiden jäsenten ja asiakkaiden kanssa, työtehtävien tekeminen ja dokumentointi sekä oman toiminnan kriittinen arviointi.

Omien työsuoritusten dokumentointi on osa näyttöä.

Yksi tutkinnon järjestäjän tehtävistä on arvioijien perehdyttäminen.

Tiettyjä työvaiheita arvioijat seuraavat vierestä. Näin arvioinnin kohteena ei ole ainoastaan lopputulos, vaan myös prosessi: työtekniikat ja työvälineiden oikea käyttö, työturvallisuus ja työhygienia sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

Ammatin eri työtehtävissä käytettävien työvälineiden ja laitteiden hallinta on osa ammattitaitoa.

Joutuisuus on yksi arvioinnin kriteerejä.

Näyttötilanteen edetessä saattaa olla tarpeen yhteisesti todeta, että työ on etenemässä oikeaan suuntaan, ja samalla arvioijat voivat kannustaa näytön suorittajaa eteenpäin.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä lopputuloksen laatuun, että työskentelyprosessiin.

Oman osaamisen esittely portfolion avulla on ikimuistoinen tilanne tutkinnon suorittajalle.

Palautteen saaminen on näytön suorittajalle erittäin tärkeää. Jatkuvan palautteen lisäksi on syytä kokoontua näytön jälkeen palaveriin, jossa näytön suorittaja ja arvioijat keskustelevat näytön eri vaiheista. Palautekeskustelussa nousevat esiin näytön suorittajan vahvuudet ja toisaalta myös kehittymistarpeet. Näytön järjestäjällä on mahdollisuus saada suorittajilta välitöntä palautetta näyttöjen edelleen kehittämiseksi. Mahdollisessa hylkäystapauksessa laaditaan tutkinnon suorittajan kanssa ammattitaidossa ilmenneiden puutteiden osalta kehittymis- ja näyttösuunnitelma.

Tutkinnon suorittaminen on suuri asia myös tutkinnon suorittajan perheelle, jonka tuesta on suuri apu niin valmistavan koulutuksen kuin näyttöjenkin aikaan.

Tutkinnon suorittamista on syytä yhteisesti myös juhlia.